Puolen prosentin puuhastelua

Älkää ymmärtäkö väärin: olen vahvasti sitä mieltä että verotuksen keveneminen on aina hyvä asia. Siitä ei ole tässä artikkelissa siis kyse. Vaikka muutos on pieni, on sillä silti jollain tasolla positiivinen vaikutus sekä kuluttajan lompakkoon että ehkä myös inflaatioon. Tai näin ainakin toivon.

Mutta valitettavasti tällä puolen prosentin puuhastelulla on myös hintalappu joka ei ole mairitteleva.

Aloitetaan!

Ensin pelastettiin… suutari Anders… eiku korotettiin yleinen arvonlisävero

Vuoden 2024 loppupuoliskolla astui voimaan muutos joka korotti yleistä arvonlisäverokantaa 24 prosentista 25,5 prosenttiin, ja valtaosa 10 prosentin arvonlisäverokannasta korotettiin 14 prosenttiin (mm. lääkkeet mutta ei kuitenkaan paperiset sanomalehdet). Syynä tähän oli valtion onneton rahatilanne ja tällä korotuksella Orpo, Purra ja kumppanit toivoivat saavansa valtion kirstuun jopa miljardi euroa lisää.

Toisin kävi ja tavoitteesta jäätiin ilmeisesti jopa noin 700 miljoonan euron verran (tai ainakin 300 miljoonan euron verran, riippuen lähteestä).

Ei tarvitse olla ekonomisti että tuon lopputuloksen olisi voinut veikata oikein.

Se mitä tämä etenkin puolikas prosentti sai myös aikaiseksi oli satojen, ellei peräti tuhansien kassajärjestelmien laukeamisen. ALV nyt on vaan tupannut olemaan Suomessa tasaprosentti, joten koodaajat painoi pitkää päivää muuttaen järjestelmiä promillepohjaisiksi. Kokemuksen tarjoamalla rintaäänellä tein valistuneen Stetson-Harrisonin että yritykset maksoi koodaajien pitkistä tunneista 20-60 miljoonan euron laskun.

Ja tietty oli myös yrityksiä joilla ei yksinkertaisesti ollut varaa maksaa 10 000 – 30 000 euroa kassajärjestelmän uusimisesta joten yritykset laittoi pillejä pussiin ennätystahtiin. Konkursseihin luonnollisesti oli syynä moninaiset asiat, mutta kiistämätöntä on se tosiasia että ALV korotus ja puolikas prosentti oli noihin konkursseihin osasyyllinen.

Sitten alennettiin… ruuan alvia

Nyt sitten vuoden 2026 alusta astui voimaan toinen ALV-muutos, joka on positiivista meille kuluttajille.

Noin teoriassa siis.

Nimittäin ruuan arvonlisävero alennettiin 14 prosentista 13,5 prosenttiin.

Ja nyt meillä on promillepohjaiset kassajärjestelmätkin joten ei tullut lisäkustannuksia edes!

Paitsi että tuli.

Jokainen kaupassa käynyt tietää, että pelkästään jogurttihyllyssä on satoja vaihtoehtoja. Joten ei ole yllätys että kaupoissa nimikkeitä on 2000 – 30 000 kappaletta, ja ruokakauppoja on se noin 3000 kappaletta.

Eli jos tältä pohjalta tehdään taas Stetson-Harrisonia (tosin tällä kertaa kaukana valistuneesta tai kokemuspohjaisesta), niin jos puolet nimikkeistä on yli 2 euron hintaisia, ja 10 % kaupoista on sähköiset hintalaput, ja keskiarvoisesti kaupoilla on vaikka se 10 000 nimikettä, ja keskiarvoisesti työntekijä vaihtaa yhden nimikkeen hintalapun yhdessä minuutissa, niin…

Tulos olisi siis 2700 myymälää * 5000 nimikettä / 60 minuuttia / 160 tuntia * 2700 euroa * 1,3 sivukulukerroin = noin viisi miljoonaa euroa. Tällä rahalla kauppiaat olisi voineet järjestää vaikkapa Keskiseltä tutun tempauksen ja jakaa ilmaiseksi polttoainetta 2,8 miljoonaa litraa.

Eli kolmisenkymmentä kertaa enemmän kuin mitä Keskinen jakoi.

Mutta päivitellään mieluummin uusia hintalappuja eikä viritellä mitään markkinointitempauksia.

Ihan sama. Kuluttajille tulee nyt hulluna hynkkyä kun vero keveni!

Kyllä. Jos siis kuulut ryhmään joka ostaa pelkästään yli kahden euron kappalehintaisia tuotteita ja paljon.

Sillä alle kahden euron tuotteissa hinta ei muutu senttiäkään. Koska puolen prosentin ALV alennus on alle sentti, joten hintalappu pysyy samana. Se maitolitra joka viime vuonna maksoi euron, maksaa myös tänä vuonna euron (+ pikku inflaatio päälle).

Jos taas kuulut ”normaaliin” kotitalouteen, niin kaivoin Redditistä 9 kuukautta vanhan ruokakorivertailun (en tarkistanut tietojen oikeellisuutta, luotan että ovat oikein).

Pohjasin tuohon pikalaskelman (oikea sarake, 2026) siitä miten tämä puoli prosenttia todellisuudessa peilaantuu meidän ostosten loppuhintaan:

Eli ruokakori halpeni noin 10 sentillä. Eli jos olet vaikka viisihenkinen perhe:

• 5 henkilöä
• Ruokaostokset 275 euroa viikossa
• Alle kahden euron tuotteiden suhde yli kahden euron tuotteisiin sama kuin ylläolevassa ruokakorissa
• Vuoden ruokaostokset 14 300 euroa
• Todellinen säästö 26 euroa vuodessa, eli noin 0,18 prosenttia.

Veronalennuksen hyötysuhde: Vain osa veronkevennyksestä päätyy hintoihin pyöristyssääntöjen vuoksi.

Vihjeitä ja ”vihjeitä” tuleville hallituksille

Eli tiivistetysti: verojen lasku on aina jees peliliike! Sitä lisää. Sitä vastoin jos kukkaronnyörit ei tosiaan kestä kuin puolen prosentin alennuksen tarjoamisen, niin älkää nyt herrajestas lähtekö ainakaan henkseleitä paukuttelemaan turuille, toreille, ja someihin.

Koska ennemmin tai myöhemmin tulee joku jolla taipuu perusmatematiikka ja totuus paljastuu.

Mutta jos olet hallitus joka vahvasti kannattaa turhaa työtä ja sen työllistävää vaikutusta, niin kannattaa miettiä vielä pienemmin: miksi ruuan arvonlisävero olisi 13,5 prosenttia jos se voi olla 13,25 prosenttia? Tällä saadaan kivasti taas ainakin 20 miljoonan euron edestä lisää turhaa työtä koodaajille, ja 5 miljoonan euron verran turhaa työtä kauppojen työntekijöille.

Tai jos olet oikeasti kansan asialla, niin vaihtoehtona voisi olla Liberaalipuolueen #RohkeuttaPriorisoida joka on vapaasti kenen tahansa käytettävissä. Käy poimimassa itsellesi mieleiset leikkaukset ja lähde oikeasti ajamaan kansalle kokonaisvaltaisesti keveämpää verotusta, keveämpää valtiota, ja enemmän vapautta valita.

Kaikkein mieluiten näkisin sinut, poliitikko, ajamassa näitä muutoksia meidän riveissä. Mutta jos haluat jatkaa nykyisen puolueesi riveissä, niin käy rohkeasti poimimassa edes itsellesi mieluisa tavoite tuolta ja aja sitä eteenpäin. Meitä ei haittaa jos joku ”lainaa” tuota. Päin vastoin, kaikki on kotiin päin!