Kannabis: miksi sääntely kannattaisi?

Vasemmistoliiton avaus kannabiksen laillistamiseksi on saanut osakseen vastustusta. Mutta tämä postaus pyrkii avaamaan sen miksi tämä oikeasti on hyvä ehdotus.

Pureudutaan siis yleisimpiin huoliin ja niiden vastauksiin mahdollisimman objektiivisella otteella.

Huoli 1: Kannabis on huume

Huume on lakitekninen termi laittomalle päihteelle. Kun kannabista alettaisiin sääntelemään, kannabis ei olisi enää huume. Vaan päihde.

Jos alkoholi kiellettäisiin lailla, alkoholi muuttuisi huumeeksi. Ja itseasiassa Suomen laki jopa määrittelee että yli 80 % alkoholi on huumausaine.

Huoli 2: Nuorten käyttö lisääntyisi

Vaikka alkuinnostus voi lisätä kokeiluja, pitkällä aikavälillä käyttö usein vakautuu tai laskee ikärajavalvonnan ansiosta. Useissa maissa (kuten Kanada, Yhdysvallat, Uruguay) jossa kannabista on alettu sääntelemään, ollaan huomattu aina sama kaava: alkuinnostuksen jälkeen nuorten käyttö lähtee laskemaan. Ja syy tähän on hyvin yksinkertainen:

Säännellyllä kannabiksella on ikäraja.

Rikolliset eivät kysele papereita. Joten sitä mukaa kun rikolliset markkinat saadaan kuoletettua sääntelyllä, nuorten käyttö vähenee koska on entistä vähemmän tilaisuuksia ostaa ikärajavalvottua tuotetta alaikäisenä.

Huoli 3: Porttiteoria

Porttiteoria on moneen otteeseen todistettu vääräksi. Ainoa porttiteoriassa paikkansa pitävä asia on se, että sääntelemättömillä (laittomilla) markkinoilla kannabiksen myyjältä löytyy joskus myös kokaiinia, heroiinia, peukkua ja muita kovia huumeita.

Laillisesti toimivassa kannabiskaupassa mitään näistä ei voida ihmisille myydä. Koska ne eivät kuulu tarjontaan.

Huoli 4: Terveyshaitat

Kaikilla päihteillä on terveyshaittoja, ja kannabis ei ole tässä mitenkään poikkeus. Se mikä on kuitenkin syytä huomioida on se, että terveyshaittoja on myös verottomalla kannabiksella. Nykymallilla rikolliset kuittaa hyödyt (rahat), ja yhteiskunta maksaa haitat. Sääntelemällä raha saataisiin kerättyä terveyshaittojen hoitamiseen. Lisäksi sääntelemällä THC-pitoisuuksia on huomattu olevan positiivinen vaikutus terveyshaittojen vähenemiseen.

Huoli 5: Ihmiset tekisivät töitä pilvessä

Kuten alkoholilla, myös kannabiksella tämä mahdollisuus on olemassa. Nykyisin on kuitenkin olemassa helppoja, luotettavia, kustannustehokkaita ratkaisuja tämän valvomiseksi työpaikalla. Esimerkiksi Kanadassa työpaikat ovat hyvin sopeutuneet kannabiksen sääntelyyn.

Huoli 6: Verollinen kannabis ei voi ikinä olla halvempaa kuin veroton

Tästä tulee tämän bloggauksen keihäänkärki, sillä tämä vaatii tarkkaa paneutumista. Ja lopputulos tulee osoittamaan miksi tämäkään huoli ei ole aiheellinen.

Ensimmäiseksi katukauppa: Suomessa kannabiksen katukauppahinta on 15-25 euroa grammalta. Voidaan siis keskiarvohinnaksi olettaa 20 euroa gramma. Katukaupassa kiinnijäämisriski tulee pysymään samana laillistamisen jälkeen, joten laillistaminen ei merkittävästi tule laskemaan katukauppahintoja.

Seuraavaksi laillisen tuotannon kustannukset: on arvioitu että ammattimaisesti ja laillisesti tuotettu kannabis vois olla jopa 70 dollaria paunalta, eli noin 150 euroa kilolta (Estimated Cost of Production for Legalized Cannabis, JONATHAN P. CAULKINS).

Suomessa sähkö on huomattavasti halvempaa, mutta työvoima kalliimpaa. Eli jos käytetään kahden kerrointa tuotantokustannuksissa, voidaan karkeasti arvioida että kannabista voitaisiin tuottaa noin 300 eurolla per kilo, eli 0,30 euroa per gramma.

Kuinka paljon Suomessa sitten käytetään kannabista? Tämän voi johtaa takavarikkotilastoista:

Huumausaineiden takavarikkotilastot tietää kertoa että vuonna 2024 Suomessa takavarikoitiin 274 kiloa hasista, 1668 kiloa kannabista, ja 10 370 kappaletta kannabiskasveja.

Yksi kannabiskasvi tuottaa jopa 500 grammaa kannabista vuodessa täydellisessä ulkotilaympäristössä (How Much Cannabis Can I Yield Per Plant?, State of Alaska Legislature). Suomessa kasvukausi on kuitenkin kovin lyhyt, joten oletetaan sisätilaviljely ja 300 grammaa vuodessa.

Nyt jos arvioimme että Suomen poliisi on erittäin tehokas ja onnistuu takavarikoimaan jopa 10 % kaikesta kannabiksesta (Measuring the cannabis market in Finland—A consumption-based estimate, Hakkarainen, et al.), saadaan laskukaava:

(274 kg + 1668 kg + (10 370 kasvia * 0,3 kg)) * 10 (todellinen käyttömäärä 10x takavarikoidusta määrästä) =  50 530 kiloa vuodessa. Luku kuulostaa isolta, mutta on arvioitu että 9 % Suomen aikuisväestöstä käyttää kannabista (Prevalence of cannabis use in the last year in Europe as of 2024, by country, Statista), eli käyttäjiä on noin 304 000 henkilöä jolloin tämä määrä vastaa keskiarvoisesti noin 166 grammaa per käyttäjä per vuosi. Joka on lievästi alakanttiin Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen keskivertokäyttäjään suhteutettuna (184,8 grammaa vuodessa, Estimating Usual Grams per Day of Marijuana Use from Purchases, NIH)

Olen monesti esittänyt että kannabis tuottaisi jopa 400 miljoonan euron haittaverotulot, ja olen pohjannut tämän luvun Coloradosta ja Alankomaista laskettuihin tuotto-odotuksiin (väkilukuvakioituna). Että tähän päästäisiin tarvitaan siis 400 000 000 euroa / 50 540 kiloa / 1000 grammaa = 7,92 euron haittavero per gramma.

Seuraavaksi arvioidaan kuljetuskustannukset tuotantopisteeltä myyntipaikkaan: tämä riippuu tietysti välimatkasta, mutta jos laskemme rahtihinnaksi saman mitä posti veloittaa, eli 5 euroa kilolta, voidaan varmuudella sanoa että laskelmassa ei ainakaan ole vähätelty lukuja.

Lopuksi pitää arvioida myyntipaikan kokonaiskustannukset: pieni liiketila 5000 euroa kuukaudessa, kolme työntekijää 15 000 euroa kuukaudessa (sisältää sivukulut), ja laitteet ym. kuoletukset 1000 euroa kuukaudessa. Eli 21 000 euroa kuukaudessa.

Sitten itse laskelmaan. Koska kyseessä on bisnes, lasketaan jokaisessa portaassa 100% voitto:

Tuotanto: kustannus 0,30 euroa grammalta, ulosmyynti 0,60 euroa grammalta.

Kuljetus: 0,005 euroa grammalta, kuljetuskustannus 0,01 euroa grammalta.

Pienen liiketilan arvioitu myynti kuukaudessa 5 kiloa:

Ostohinta 0,60 euroa gramma + kuljetuskustannus 0,01 euroa gramma + myyntikulut (21 000 euroa / 5000 grammaa) = 4,81 euroa gramma, eli ulosmyyntihinta ennen veroja 9,62 euroa gramma.

Haittavero 7,92 euroa
Ulosmyyntihinta, veroton, 9,62 euroa
ALV 25,5 % 4,47 euroa
= 22,01 euroa gramma

Keskikokoisen liiketilan arvioitu myynti kuukaudessa 20 kiloa (kustannukset tuplat pieneen liiketilaan verrattuna):

Ostohinta 0,60 euroa gramma + kuljetuskustannus 0,01 euroa gramma + myyntikulut (42 000 euroa / 20000 grammaa) = 2,71 euroa gramma, eli ulosmyyntihinta ennen veroja 5,42 euroa gramma.

Haittavero 7,92 euroa
Ulosmyyntihinta, veroton, 5,42 euroa
ALV 25,5 % 3,40 euroa
= 16,74 euroa gramma

Johtopäätös

Kuten laskelmat osoittaa, jopa pienikokoinen kannabiskauppa pystyisi jo melkein kilpailemaan katuhintoja vastaan. Ja keskikokoinen kannabiskauppa olisi jo paikoin edullisempi kuin katukaupassa myyty kannabis.

Haittoja laillistaminen ei poistaisi, mutta haitat meillä jo joka tapauksessa on vaikka kannabis onkin laitonta.

Kaiken kaikkiaan valtio ja yhteiskunta siis hyötyisi kannabiksen sääntelystä seuraavasti:

1. Puhtaampi lopputuote (vähentää terveyshaittoja)
2. Tarkat tiedot päihdyttävyydestä (vähentää terveyshaittoja)
3. Jopa 400 miljoonan euron haittaverokertymä
4. Noin 200 miljoonan euron arvonlisäverokertymä
5. Arviolta 90 miljoonan euron säästöt poliisin ja oikeuslaitoksen resursseissa
6. Jopa 30 000 uutta työpaikkaa (laskennallinen hyöty valtiolle noin 628 miljoonaa euroa)
7. Pitkällä aikavälillä mahdollisuus myös satojen miljoonien eurojen arvoiseen vientibisnekseen

= Kokonaishyöty yli 1,3 miljardia euroa valtiolle

Jos siis kykenet objektiivisuuteen, kykenet myös näkemään minkä takia eduskunnan jarruttelu laillistamisessa on paitsi taloudellisesti kannattamatonta, myös terveysnäkökulmasta tarkasteltuna järjetöntä.