Jouni Tuovinen 2027

Gallup-karuus ei selittelemällä muutu: Pienpuolueilla ei ole syytä henkselien paukutteluun

Suomen Yrittäjien uusin puoluebarometri osoittaa, että pienpuolueiden kannatus pk-sektorilla on jämähtänyt yhteen prosenttiin. Vaikka sivutoimisissa ja kasvuyrityksissä näkyy orastavaa heräämistä, vaaleihin on puoli vuotta ja edessä armoton ruohonjuuritason urakka.

19. lokakuuta 20264 min
Kirjoittaja:Jouni Tuovinen

Gallup-karuus ei selittelemällä muutu Reaalipolitiikassa toiveajattelu ei tuo ääniä. Vain kova data ja tehty työ ratkaisevat.

Suomen Yrittäjät ry ja tutkimusyhtiö Verian julkaisivat hiljattain lokakuun 2026 Yrittäjägallupinsa. Uutisotsikoissa puhutaan Perussuomalaisten kirimisestä Kokoomuksen kantaan ja Petteri Orpon pääministerisuosion sulamisesta.

Mutta katsotaanpa konepellin alle sitä saraketta, joka kiinnostaa meitä eduskunnan ulkopuolisia toimijoita: kategoriaa ”Joku muu puolue tai ryhmittymä”.

Lyhyt ja rehellinen tilannekuva: pienpuolueilla ei ole mitään syytä paukutella henkseleitään.

Eduskunnan ulkopuolisten ryhmien kokonaiskannatus pk-yrittäjien keskuudessa on sementoitu tasan yhteen prosenttiin. Se oli 1 % helmikuussa 2026, 1 % elokuussa 2026 ja se on 1 % nyt lokakuussa. Vielä loppukesästä 2025 liikuttiin kahdessa prosentissa, mutta sieltä on tultu alas eikä eduskunnan ulkopuolelle ole syntynyt laajempaa protestiaallokkoa.

Jos joku kuvittelee, että yrittäjien kyllästyminen hallituksen talous- ja muuhun politiikkaan sataisi automaattisesti laariimme ilman kovaa jalkatyötä, nämä luvut palauttavat maan pinnalle.


Kaksi eri gallupia, kaksi eri todellisuutta

Kirjoitin syyskuun lopussa MYRY:n (Mikro- ja yksinyrittäjät ry) julkaisemasta barometrista, jossa ”Muu puolue” sai yksinyrittäjiltä ja pieniltä mikroyrityksiltä 3–4 prosentin kannatuksen. Laskimme silloin, että jopa 8 000 yrittäjää oli löytänyt vaihtoehtomme.

Miksi Suomen Yrittäjien luku näyttää vain yhtä prosenttia?

  1. Otantaprofiili: Suomen Yrittäjien jäsenkunnassa painottuvat vakiintuneemmat työnantajayritykset ja perinteinen pk-sektori, kun taas MYRY mittaa pienen liikevaihdon kanssa toimivien yksin- ja mikroyrittäjien kantoja.
  2. Liike Nytin rooli tulppana: Suomen Yrittäjien gallupissa Liike Nyt on eroteltu omaksi rivikseen (lokakuussa 5 %), toisin kuin monissa muissa mittauksissa. Kun Kokoomuksen kannatus on pudonnut (32 prosentista 28 prosenttiin), markkinahenkinen valtapuoluetyytymättömyys on kanavoitunut eduskunnassa jo istuvaan Liike Nytiin tai kasvavaan epävarmojen joukkoon (”En osaa sanoa” 10 %).
  3. Epävarmuus ja piiloutuminen: Nuorista (alle 40v) yrittäjistä peräti 29 % joko ei halua sanoa kantaansa (12 %), ei äänestäisi (7 %) tai empii (10 %). Elokuussa nähty nuorten pienpuoluepiikki (8 %) suli syksyllä, kun äänet hajaantuivat Liike Nytille, oppositiolle ja empijöihin.

Missä orastavaa toivoa näkyy?

Vaikka kokonaistulos on karu 1 %, tarkempi data-analyysi paljastaa segmenttejä, joissa liikehdintää tapahtuu. Tulokset ilmoitetaan tutkimuksessa yhden prosentin pyöristystarkkuudella, mutta suunta on selkeä:

  • Sivutoimiset yrittäjät (3 %): Päätoimisissa yrittäjissä pienpuolueiden kannatus on 1 %, mutta sivutoimisissa se kolminkertaistuu 3 prosenttiin. Sivutoimiset yrittäjät eivät kiinnity perinteisiin puoluekoneistoihin, vaan he kärsivät suoraan byrokratiasta, himmeleistä ja kannustinloukuista.
  • Yli 10 hengen kasvuyritykset (2 %): Vähintään 10 henkeä työllistävissä yrityksissä pienpuolueiden kannatus nousi prosenttiyksiköllä 2 prosenttiin. Kasvua hakevat työnantajat alkavat nähdä nykyisen sääntelyviidakon ja yritystukien läpi.
  • Maantiede: Etelä-Suomessa (3 %) ja pääkaupunkiseudulla (2 %) eduskunnan ulkopuolisten vaihtoehtojen kannatus ylittää valtakunnallisen keskiarvon. Täällä aktiivinen asiantuntijaviestintä ja markkinaliberaali sanoma tavoittavat äänestäjiä parhaiten.
  • Alkutuotanto (2 %): Maaseutuelinkeinoissa rahoituksen saatavuus ja viranomaishimmelit kuristavat toimintaa siinä määrin, että vaihtoehdoille on tilaa jopa perinteisillä Keskustan vahvoilla alueilla.

Yhdelläkin edustajalla käännetään laivan suunta

Yhdellä prosentilla ei kuitenkaan vielä mennä eduskuntaan. Se on fakta, jota ei pidä kaunistella.

Eduskuntavaaleihin 2027 on aikaa noin puoli vuotta. Se puoli vuotta ratkaisee, jäämmekö tilastojen alaviitteeksi vai murtaudummeko läpi.

Moni yrittäjä saattaa kysyä: ”Mitä järkeä on äänestää pientä puoluetta, kun ette kumminkaan pääse hallitukseen päättämään?”

Vastaus on yksinkertainen: jo yksikin periksiantamaton, asiansa osaava kansanedustaja muuttaa koko salin dynamiikan.

  1. Lakialoitteet ja vaihtoehtobudjetit: Eduskunnassa ei tarvita tusinaa napinpainajaa, vaan edes yksi ääni, joka uskaltaa jättää aidon, valmiiksi pykälöidyn lakialoitteen YEL-mallin korjaamisesta reaaliaikaiseksi tai yritystukien lakkauttamisesta. Se pakottaa valtapuolueet äänestämään mustaa valkoisella siitä, puolustavatko he yrittäjää vai nykyisiä rakenteita.
  2. Puoluekoneistojen herättäminen: Valtapuolueet eivät koskaan muuta linjaansa hyvää hyvyyttään. Ne muuttavat linjaansa vain silloin, kun ne pelkäävät menettävänsä paikkoja. Jos Liberaalipuolue tai eduskunnan ulkopuolinen haastaja hengittää niskassa 3–5 prosentin voimalla Uudellamaalla tai Helsingissä, eduskuntapuolueet joutuvat ottamaan teemat tosissaan.
  3. Asiantuntijuus vs. poliittinen liturgia: Kun salissa on edes yksi ihminen, joka laskee lakiesitysten todellisen matematiikan auki, virkakoneisto ja ministerit joutuvat vastaamaan suoriin tosiasioihin ympäripyöreän vakuuttelun sijaan.

Edessä on vilkas ja armoton puoli vuotta

Tulos ei parane sohvalla istumalla tai sosiaalisen median kuplassa myhäilemällä. Yrittäjäkunnan kantaansa empivä 10 prosentin puskuri ja 29 prosentin nuorten epävarmojen joukko osoittavat, että eduskuntapuolueista ei välttämättä löydykään sitä parasta mätsiä. Ihmiset odottavat vaihtoehtoa, mutta heidän täytyy voida luottaa siihen, että ääni ei mene hukkaan.

Seuraavat kuukaudet vaativat meiltä ruohonjuuritason työtä: jalkautumista, suoraa puhetta, laskelmien avaamista ja konkreettisten vaihtoehtojen tarjoamista.

Me emme tarvitse katteettomia vaalilupauksia emmekä veronmaksajien rahoittamia yritystukia. Me tarvitsemme esteettömän ladun yrittää ja tehdä työtä. Ja sen ladun avaaminen alkaa siitä, että teemme työmme niin hyvin, että seuraavassa mittauksessa yhden prosentin lasikatto murtuu.

Kääritään hihat.


Lähteet

Jouni Tuovinen

Jouni Tuovinen

Liberaalipuolue

Ohjelmistoarkkitehti, sarjayrittäjä ja eduskuntavaaliehdokas Helsingissä. Kirjoitan taloudesta, teknologiasta, byrokratian karsimisesta ja vapaudesta.