--- title: "Työnhakubotti vs. virastobotti: Näin valtio tilasi oman DDoS-hyökkäyksensä" date: "2026-09-08" slug: "tyonhakubotti-vs-virastobotti" tags: ["Työmarkkinat", "Tekoäly", "EU AI Act", "Byrokratia", "Politiikka", "Työ"] image: "/images/tyonhakubotti-vs-kela.jpeg" summary: "Kun laki pakottaa sadattuhannet ihmiset mekaaniseen hakemustehtailuun ja EU tekee työnantajien tekoälyseulonnasta korkean riskin juridista miinakenttää, tuloksena on 60 miljoonan euron vuotuinen palvelunestohyökkäys. Tässä on korjaussarja – ja 50 kuukauden täsmävinkki työnhakijalle." --- ![Työnhakubotti vastaan virastobotti](/images/tyonhakubotti-vs-kela.jpeg) Jos ohjelmistokehityksessä joku koodaisi järjestelmän, joka pakottaa asiakaspään lähettämään miljoona turhaa kyselyä minuutissa ilman aikomustakaan vastaanottaa dataa, sitä kutsuttaisiin bugiksi tai tahalliseksi **DDoS-hyökkäykseksi (palvelunestohyökkäys)**. Suomen työmarkkinoilla tätä kutsutaan ”aktiiviseksi työvoimapolitiikaksi”. Olen seurannut ohjelmistoarkkitehtina 25 vuotta erilaisten järjestelmien koeponnistusta. Yksi perussäännöistä kuuluu: **järjestelmä tuottaa tarkalleen sitä, mitä siltä mitataan ja tilataan.** Kun järjestelmältä tilataan mekaanista hakemusmassaa tulosten sijaan, saadaan massaa, joka tukkii koko infran ja maksaa kymmeniä miljoonia euroja. Katsotaanpa tämän kansallisen arkkitehtuurikatastrofin kehityskaarta. --- ## Työnhakuvelvoitteen lyhyt historia: Kaikki puolueet vuorollaan koodaamassa Tätä himmeliä ei ole luonut mikään yksittäinen leiri, vaan siihen ovat iskeneet kätensä vuorotellen lähes kaikki eduskuntaryhmät: * **2018 (Sipilän hallitus):** Hallitus (keskusta, kokoomus, siniset) ajaa läpi mallin, jossa työnhaun velvoite kirjataan lakiin ilman eksaktia numeerista kiintiötä. Perussuomalaiset komppaavat oppositiosta. * **2022 (Marinin hallitus):** Hallitus (SDP, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto, RKP) vie himmelin uudelle tasolle ja kirjaa lakiin mekaanisen mittarin: **neljä hakemusta kuukaudessa**. Kokoomus oppositiossa nyökyttelee vieressä. * **2023 syyskuu:** Työministeri Arto Satonen kertoo julkisesti, että ”hallitus aikoo purkaa työttömien hakupakon”, koska ”hakupakko aiheuttaa yrityksille paljon turhia työhakemuksia ja ylimääräistä työtä”. Muutoksen piti astua voimaan syksyllä 2024. * **2024:** Ei mitään muutoksia Satosen puheista huolimatta. * **2025:** Satosen järkevä huomio turhista hakemuksista ei ota tuulta purjeisiin hallitusriveissä. Syntyy vesitetty kädenlämpöinen sopimus, jossa velvoitteen purku rajattaisiin vain niihin, joiden työttömyys on loppumassa kolmen kuukauden sisään. * **2026:** Orpon hallitus päättääkin, että työnhakuvelvoite tulee jatkossa koskemaan myös **osa-aikatyöllisiä**. Aiemmin sovittu lievennys jää kummitusmerkinnäksi pölyisiin arkistoihin. Ehdotus nuijitaan läpi hallituksen (kokoomus, perussuomalaiset, RKP, KD) kannatuksella ja keskustan säestyksellä. Tämän katastrofin pääarkkitehdit ovat siis **keskusta, SDP, kokoomus ja perussuomalaiset**, vahvoina apureinaan **vihreät, vasemmistoliitto, RKP ja KD**. Nykyisistä eduskuntapuolueista vain **Liike Nyt** on ainoa, joka ei ole äänestänyt tämän järjettömän prosessin puolesta. --- ## Matematiikka paljastaa mittakaavan: 1,6 miljoonaa haamuhakemusta kuukaudessa Miksi mekaaninen määräparametri on täysi katastrofi? Otetaan esiin yksinkertainen matematiikka: 1. Kuntien työllisyyspalveluissa oli heinäkuun 2026 lopussa **361 800 työtöntä työnhakijaa**. 2. Kun mukaan lasketaan velvoitteen piiriin laitetut osa-aikatyölliset, päästään minimissäänkin **400 000 hakijaan**, joilta laki vaatii neljä hakemusta joka kuukausi. 3. $400\,000 \text{ hakijaa} \times 4 \text{ työhakemusta} = \mathbf{1\,600\,000 \text{ työhakemusta joka kuukausi}}$. Samaan aikaan Työmarkkinatorilla on avoinna noin **10 000 työpaikkaa**. Tämä tarkoittaa puhtaalla keskiarvolla sitä, että **joka ikinen avoin työpaikka saa 160 hakemusta kuukaudessa**. Todellisuudessa jakauma on vielä vinoutuneempi. Korkean vaatimustason asiantuntijapaikka saa kourallisen relevantteja hakemuksia, kun taas vähemmän vaativat perustehtävät hukkuvat 1 000 – 2 000 ylimääräisen hakemuksen hyökyaaltoon. --- ## Yritysten lasku: 50–60 miljoonaa euroa vuodessa hukkaan heitettyä työaikaa Jos rekrytoija käyttää yhden ainoan hakemuksen avaamiseen, silmäilyyn ja arkistointiin edes vaivaiset **5 minuuttia**, tekee tämä jokaista avointa paikkaa kohti yli kymmenen tunnin ylimääräisen työkuorman kuukaudessa. Maanlaajuisesti 1,2–1,6 miljoonan hakemuksen käsittely vie yrityksiltä: * Yhteensä yli **60–80 henkilötyövuotta** kuukausittain. * Työnantajakustannuksina mitattuna **4–5 miljoonaa euroa kuukaudessa**. > **Suomalaiset yritykset maksavat vuositasolla 50–60 miljoonaa euroa siitä ilosta, että ne joutuvat perkaamaan valtion tilaamaa pakkoroskapostia.** Ei siis ihme, että yritykset ovat alkaneet karttaa avoimien työpaikkojen julkaisua. Hitsaajia ja ammattilaisia haetaan nykyään suorahaulla ja headhuntereilla: yritykselle on yksinkertaisesti halvempaa maksaa headhunterille 5 000 euroa pätevästä tekijästä kuin ottaa vastaan 2 000 pakkohakemusta ja tuhlata niihin kuukauden työtunnit. --- ## "Laitetaan tekoäly karsimaan hakemukset" – Tervetuloa EU:n miinakenttään Tässä vaiheessa moni keksii helpon oikotien: *”No eikö yritys voi vain laittaa tekoälyä seulomaan saapuvia hakemuksia?”* Pysäytetään tämä sinänsä oivallinen ajatus heti tähän. Tekoälyä ei EU-alueella noin vain ”laiteta seulomaan hakemuksia”. Elokuussa 2026 astui voimaan **EU:n tekoälyasetus (EU AI Act)**. Se määrittelee työnhaussa ja rekrytoinnissa käytettävän tekoälyn yksiselitteisesti **korkean riskin tekoälyksi**. Jos yritys alkaa suodattaa hakemuksia tekoälyllä, sen tulee lain mukaan: 1. Tehdä manipuloimaton ("tamper-proof") kirjanpito siitä, mitä promptia, mallia ja dataa käytetään kehenkin hakijaan ja millä kellonlyömällä. 2. Säilyttää tätä kirjanpitoa ja teknistä dokumentaatiota 6 kuukaudesta aina 10 vuoteen saakka. 3. Raportoida viranomaisille säännöllisesti tekoälyn käytöstä (muun muassa miten vinoumat on estetty ja miten inhimillinen valvonta eli **Human-in-the-Loop** on varmistettu). Tämä ei ole mahdotonta, mutta se ei todellakaan ole mikään iltapäivän pikkunäppärä koodausprojekti. Jos tämän tekee silmät kiinni ja sinnepäin, uhkasakot ovat **jopa 15 miljoonaa euroa tai 3 prosenttia yrityksen maailmanlaajuisesta liikevaihdosta**. Pienellä ja keskisuurella yrityksellä ei yksinkertaisesti ole resursseja ottaa tällaista juridista riskiä. --- ## Epäsymmetrinen sota: Työnhakijan botti vastaan työnantajan manuaalityö Samalla kun työnantaja on sidottu EU-direktiiveihin sakkojen uhalla, työnhakijoilla ei vastaavia rajoitteita ole. Nohevampi työtön ohjelmoi parissa tunnissa tekoälyagentin luomaan haettavaa paikkaa varten räätälöidyn CV:n ja huippuunsa hiotun saatekirjeen. Promptiin syötetään vaikkapa Wikipedian julkinen lista tyypillisistä tekoälytunnisteiden fraaseista käskyllä ”vältä näitä”. Lopputuloksena on 99,99-prosenttisen ihmismäinen teksti ja 500 prosentin tehostuminen hakemusten tehtailussa. Tuloksena on täydellisen absurdi noidankehä: työnhakija automatisoi haamuhakemukset välttääkseen tuen menetyksen, ja työnantaja avaa manuaalisesti satoja tekoälyn generoimia hakemuksia, koska ei uskalla ottaa sakkojen pelossa robottia avukseen. --- ## Miten tämä korjataan? Ratkaisu on simppeli: **luovutaan mekaanisesta määräparametrista**. Mekaaniset määräparametrit eivät toimi käytännössä ikinä ympäristössä, jossa on useampi kuin yksi muuttuja. Se vain takaa pahan mielen, kun määrät moninkertaistetaan ilman logiikkaa. Työtä on haettava, jos on työkykyinen – se on selvä. Mutta ei numeerisella pakkokiintiöllä. On sekä hakijalle että yritykselle monin verroin hyödyllisempää laittaa se yksi ainoa laadukas hakemus kuukaudessa positioon, johon hakijalla oikeasti on rahkeet, kuin spämmätä hakemuksia lentokapteenin paikkoihin ilman lentolupakirjaa tai rekkakuskin tehtäviin ilman soveltuvaa ajokorttia. --- ## Kaino ehdotus työnhakijoille: 50 kuukauden täsmäsuunnitelma Sain hiljattain X:ssä (ent. Twitter) eräältä seuraajaltani loistavan ehdotuksen. En todellakaan halua omia tätä ajatusta omiin nimiini, vaan haluan jakaa tätä nerokasta ideaa eteenpäin kaikille työnhakuvelvoitteen kanssa painiville. Koska tälle mekaaniselle kiintiölle on eduskunnassa valitettavan laaja ja vankkumaton kannatus lähes kaikissa puolueissa, tämä järjestelmävirhe ei tule poistumaan lainsäädännöstämme aivan heti. Autetaan siis päättäjiä nauttimaan oman lainsäädäntönsä hedelmistä. Laki ei nimittäin pakota hakemaan vain avoimeksi ilmoitettuja paikkoja – myös **avoin työhakemus** lasketaan viralliseksi hauksi. Työllisyyspalveluille riittää todisteeksi velvoitteen täyttymisestä tarvittaessa pelkkä kopio lähetetystä sähköpostista, joten sähköpostiohjelmasi Lähetetyt-kansio on tässä kullanarvoinen. (Toki olisi aktiivista työnhakijaa kohtaan äärimmäisen kohteliasta, jos edustaja tai hänen avustajansa kuittaisi hakemuksen saapuneeksi.) Tiedättehän, ketkä tarvitsevat jatkuvasti avustajia ja asiantuntijoita? **Kansanedustajat.** Matematiikka tarjoaa valmiin ratkaisun: * Eduskunnassa istuu 200 kansanedustajaa. * Laki vaatii sinulta 4 hakemusta kuukaudessa. * Lähettämällä avoimen hakemuksen neljälle eri kansanedustajalle kuussa sinulla on kasassa **täydellinen työnhakusuunnitelma seuraavaksi 50 kuukaudeksi.** Kuriositeettina voidaan tarkastella tämän arkkitehtuurin skaalautuvuutta: jos kaikki velvoitteen piirissä olevat 400 000 työnhakijaa lähtevät tähän mukaan, **jokainen kansanedustaja saa 8 000 työhakemusta joka ikinen kuukausi.** Yksi tärkeä huomio kuitenkin listaa tehdessänne: **jättäkää Hjallis Harkimo listanne kaikkein viimeiseksi.** Kuten eduskunnan äänestyshistoria osoittaa, hän on nykyisistä 200 kansanedustajasta ainoa, joka ei ole ollut mukana luomassa ja hyväksymässä tätä järjetöntä prosessia. Säästetään hänet postitulvalta edes sinne 50. kuukauteen asti. Aikaa tämä vie sinulta kuukaudessa ehkä tunnin verran – mikä sekin on valitettavasti pois oikeasta työnhausta. Mutta päättäjämme ovat taatusti ansainneet kansalaisten syvän rakkauden heidän avustajapaikkojaan kohtaan. Ehkä siinä vaiheessa, kun kansanedustajien postilaatikot tukkeutuvat 8 000 hakemuksen kuukausikuormasta ja Arkadianmäelle vyöryy 1,6 miljoonaa sähköpostia kuukaudessa, myös päättäjille alkaa vihdoin valjeta, miksi mekaaninen määräparametri on huonointa mahdollista järjestelmäsuunnittelua. ### Haaste käyntiin: levitetään #VelvoiteRakkaus Arkadianmäelle Jos olet velvoitteen piirissä, ota tämä suunnitelma heti käyttöön. Lähetä hakemuksesi suurella sydämellä ja jaa omakohtainen tarinasi ja/tai kuvakaappaus lähetetystä sähköpostista (tai mahdollisesta vastauksesta) somessa hashtagilla **#VelvoiteRakkaus**. Osoitetaan päättäjille, kuinka paljon heidän keksintöään ja heidän työtään oikeasti arvostetaan! Ohessa vielä helppo saate liitettäväksi hakemukseen: >**Otsikko:** Avoin hakemus kansanedustajan avustajaksi > >Arvoisa kansanedustaja, > >Koska lainsäädäntömme velvoittaa minua osoittamaan kuukausittaista työnhakuaktiivisuutta, haluan suurella ilolla ja lämmöllä kohdistaa tämän kuukauden hakemukseni suoraan Teidän tiimiinne edistämään isänmaamme asioita. > >Liitteenä CV. **Olisin erittäin kiitollinen, jos Te tai avustajanne ehtisitte kuitata tämän sähköpostin vastaanotetuksi.** > >Ystävällisin terveisin ja hyvää syysistuntokautta toivottaen, > >[Nimi] > >#VelvoiteRakkaus Ja kansanedustajien yhteystiedothan tosiaankin löytyy [Eduskunnan omilta sivuilta](https://www.eduskunta.fi/kansanedustajat-ja-toimielimet/kansanedustajat). --- ## Lähteet * [Yle Uutiset: Hallitus ei poistakaan työttömien pakkoa hakea neljää työpaikkaa](https://yle.fi/a/74-20138263) * [MTV Uutiset: Näin työnantajat käyttävät tekoälyä rekrytoinneissaan – väärinkäyttö voi tulla kalliiksi](https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/nain-tyonantajat-kayttavat-tekoalya-rekrytoinneissaan-vaarinkaytto-voi-tulla-kalliiksi/9243846)