”Eläkelaitos vahvistaa yrittäjälle vakuutuksen alkaessa yrittäjän työpanosta vastaavan vuotuisen työtulon”

Näin sanoo ajantasainen yrittäjän eläkelaki. Mutta mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Mikä on se tapa jolla eläkelaitos määrittää tämän työtulon jonka perusteella suoraan ulosottokelpoinen YEL-maksu määrittyy?

Jokusen tunnin internetiä kaiveltuani päädyin työeläkelakipalvelun sivustolle josta löysin dokumentin YEL-työtulosuosituksen taustalaskentapalvelun laskentakaavasta. ”Yksinkertaistetusti” kaava on seuraava:

Eli vielä lyhyemmin: työtulosuositus lasketaan sen mukaan mikä on yrityksesi toimiala ja liikevaihto. Jos teet yrittäjänä vain osa-aikaisesti niin saat tasuriksi kertoimen jolla työtulosuositusta saa hieman alemmaksi.

No mitä tästä seuraa? Kohtuu… vekkuleita asioita. Hieman matematiikkaa hallitsevana nörttinä minun oli tietenkin pakko kokeilla että mitä tämä käytännössä tarkoittaa. Ja tulokset oli vähintäänkin mielenkiintoisia:

Jos olet lääkäri jolla on oma yritys, ja toimialasi on 86220 yksityislääkäri niin minimi YEL tulee maksuun 9200 euron liikevaihdolla, ja maksimi YEL (208 000 euroa) tulee maksuun noin 1,9 miljoonan euron liikevaihdolla.

No entä jos olisikin otsikossa suositeltu 47112 pienet supermarketit toimialakoodi yrityksellä?

No silloin minimi YEL tulee vielä 489 000 euron liikevaihdolla, ja osaatko arvata että millä liikevaihdolla pientä supermarkettia pyörittävällä yrittäjällä tulee laskennalliseksi työtuloksi maksimi YEL?

Arvaa vielä kerran. Arvasit todella paljon alakanttiin.

Edelleen aivan liian alakanttiin. Kerronko vastauksen?

Jos toimialakoodisi on 47112, tulee sinun liikevaihdon olla yli 280 miljardia euroa ennen kuin sinun laskennallinen työtulo on sama kuin maksimi YEL 208 000 euroa. Vertailun vuoksi: Suomen bruttokansantuote vuonna 2023 oli 273 miljardia euroa.

Eli jos olet pienen supermarketin omistaja, sinun liikevaihdon pitää ylittää Suomen bruttokansantuote ennen kuin sinulle määrätään maksimimaksut YEL osalta.

Tätä voi itse testailla vaikka ELOn YEL-laskurilla. Valitettavasti laskuri ei salli kuin korkeintaan 999 999 999 euron liikevaihdon, ja tuolla euroa vajaan miljardin euron liikevaihdolla 47112 pienet supermarketit yrittäjä päätyy työtulosuositukseen 120 135 euroa.

Joissain toimialoissa saattaa olla sääntelyä jonka vuoksi toimialakoodilla on väliä. Voisin uskoa että näin on ainakin aseiden myynnissä, ja mahdollisesti myös yksityislääkäritoiminnassa. Mutta pääsääntöisesti tuo on vain tagi jolla verottaja voi tehdä tilastoja. Mikä estää minua vaihtamasta oman yritykseni toimialakoodia pieneksi supermarketiksi?

Ei mikään. Jos YEL ei järkeistetä ennen kuin YEL-uudistuksen yhteydessä määritelty armonaika on kulunut loppuun, tämä koodari ainakin vaihtaa toimialakoodin pieneen supermarkettiin. Vain kokonaisvaltainen YEL-uudistus voisi estää minua vaihtamasta toimialakoodia.

Saa kait koodarikin haaveilla omasta pienestä supermarketista?

Tähän liittyen hallitus on nyt tutkimassa miten YEL voitaisiin uudistaa, mutta en itse ole kovin optimistinen että tätä uudistusta saataisiin maaliin kovinkaan nopeasti.

Tämän vuoksi aionkin olla mukana Liberaalipuolueen YEL-työryhmässä josta puolue ilmoitti 15.4.2025 lehdistötiedotteessa:

“Voimme tarjota eduskuntavaaleissa pienyrityksille uskottavaa YEL-ratkaisua” – Tommi Vihervaara

Pien- ja yksinyrittäjillä ei ole juurikaan näkynyt kavereita eduskunnassa. Tämä toivottavasti muuttuu vuonna 2027 järjestettävissä eduskuntavaaleissa sillä Liberaalipuolue on myös meidän yksin- ja pienyrittäjien kaveri.

Onko Vihreät menettämässä sen poliittisen aseman liberaalien keskuudessa, joka aikoinaan oli koko puolueen ytimessä?

Jouni Tuovinen

Kirjoittaja on yrittäjä, ohjelmistokehittäjä, sekä Liberaalipuolueen jäsen. Kiinnostuksen kohteina on luonnollisesti politiikka, mutta myös pienyrittäjien arki ja heihin kohdistuva lainsäädäntö, sekä jossain määrin myös matematiikka ja ei-niin-mainstream harrastukset (kuten 3D-printtaus)