---
title: "Kymppi yrittäjälle, yhdeksän euroa verottajalle – Näin verokoneen ”osinkokikkailu” oikeasti toimii"
date: "2026-11-14"
slug: "kymppi-yrittajalle-yhdeksan-euroa-verottajalle"
tags: ["Verotus", "Yrittäjyys", "Osingot", "Talous", "Yhteisövero", "YEL"]
image: "/images/kymppi-yrittajalle-yhdeksan-verottajalle.jpeg"
summary: "Verotietojen julkaisupäivänä some täyttyy jälleen puheista yrittäjien 'osinkokikkailusta'. Valtamedia unohtaa kuitenkin kertoa yhden olennaisen faktan: ennen kuin yksikään osinkoeuro kilahtaa tilille, yhtiö on maksanut tuloksestaan 20 prosentin yhteisöveron. Lasketaan auki, mitä viivan alle oikeasti jää."
---

![Kymppi yrittäjälle, yhdeksän euroa verottajalle](/images/kymppi-yrittajalle-yhdeksan-verottajalle.jpeg)
*Kuvassa suomalaisen yrittäjän ja verottajan välinen työnjako: kun yhtiön tulos kasvaa, verottajan osuus kasvaa lähes tasatahtia yrittäjän käteen jäävän osuuden kanssa.*

Verotietojen julkaisupäivä on suomalaisen talousjournalismin jokavuotinen teatterinäytös. Vaikka pahin ylilyönti on tänä vuonna ilahduttavasti hieman rauhoittunut, sosiaalisessa mediassa pyörii edelleen tuttu levy: <i>”Geelitukkaiset yrittäjäkoijarit kikkailevat osingoilla itselleen valtavia tuloja ohi verotuksen.”</i>

Iltapäivälehdet ja muu valtamedia listaavat huolellisesti yrittäjien pääomatuloja ja nostavat esiin alhaisia henkilökohtaisen verotuksen prosentteja. Yksi oleellinen fakta ”unohtuu” kuitenkin lähes poikkeuksetta mainita:

> **Osakeyhtiö jakaa osinkoa vasta tuloksesta, josta on jo maksettu 20 prosentin yhteisövero.**

Kun tarkastellaan kokonaisuutta – eli sitä, paljonko yrittäjä ja hänen yrityksensä maksavat yhteensä veroja ja veroluonteisia maksuja suhteessa yrityksen tekemään tulokseen – kuva muuttuu täysin.

Kun yrityksen käyttökate ennen yrittäjän omaa palkkaa on miljoona euroa, **yrittäjä saa omaan taskuunsa kympin vasta siinä vaiheessa, kun hän ja hänen yhtiönsä ovat tilittäneet verottajalle ja eläkejärjestelmään lähes yhdeksän euroa.** 

Sadantuhannen euron käyttökatteella suhdeluku on noin **10 euroa yrittäjälle ja 7–7,50 euroa verottajalle**.

---

### Lasketaan matematiikka auki kolmella eri tulostasolla

Otetaan tarkasteluun yksinyrittäjän omistama osakeyhtiö. Oletetaan, että yrittäjä maksaa itselleen järkevää **75 000 euron vuosipalkkaa**, yhtiön nettovarallisuus vastaa tilikauden jakokelpoisia varoja (8 % huojennettu osinko lasketaan tästä) ja kaikki jakokelpoiset varat nostetaan ulos osinkoina. 

YEL-maksuksi on laskettu maltillinen 4 500 euroa vuodessa (esimerkiksi perinteisen pienen kaupan tai palvelualan koodiston mukaan) ja palkan lakisääteisiksi sivukuluiksi noin 2 % (1 500 €).

#### 1. Käyttökate ennen palkkaa: 100 000 euroa

Kun liikevaihdosta vähennetään muut kulut ja jäljelle jää 100 000 euroa yrittäjän palkkaan, veroihin ja voittoon:

* **Yhtiön kulut ja verot:**
  * YEL-maksut: **4 500 €**
  * Yrittäjän palkka (75 000 €) + sivukulut (2 %): **76 500 €**
  * = Yhtiön liikevoitto: **19 000 €**
  * Yhteisövero (20 %): **3 800 €**
  * = Jakokelpoiset varat: **15 200 €**
* **Osingonjako:**
  * Huojennettu osinko (8 %): **1 216 €**
  * Ansiotulo-osinko (loput): **13 984 €**

**Mitä verottaja ja järjestelmä vievät?**
* Yritys maksaa (YEL 4 500 € + sivukulut 1 500 € + yhteisövero 3 800 €): **9 800 €**
* Yrittäjä maksaa ansiotuloveroa palkasta ja 75 % ansiotulo-osingosta (veronalainen ansiotulo 85 488 €, efektiivinen vero työtulovähennyksellä 36,4 % / ilman 38,4 %): **31 079 €** <i>(tai 32 805 €)</i>
* Yrittäjä maksaa huojennetun osingon veroa (25 % veronalaista pääomatuloa, vero 30 % = efektiivisesti 7,5 %): **91 €**
* **Verot ja veroluonteiset maksut yhteensä:** **40 970 €** <i>(ilman työtulovähennystä 42 696 €)</i>
* **Yrittäjälle jää puhtaana käteen:** **59 030 €** <i>(ilman työtulovähennystä 57 304 €)</i>

**Suhdeluku:** Kymppi yrittäjälle, **6,94–7,45 euroa** verottajalle.

*(Huomio 100 000 euron tasosta: Koska veronalainen ansiotulo jää 85 488 euroon, palkkatulosta myönnettävä työtulovähennys ei ole vielä leikkautunut kokonaan pois – se poistuu vasta noin 124 500 euron vuosituloilla. Työtulovähennys ja 750 euron tulonhankkimisvähennys pienentävät veroa tällä tulotasolla 1 726 euroa.)*

---

#### 2. Käyttökate ennen palkkaa: 500 000 euroa

Kun yritys menestyy erinomaisesti ja tekee puolen miljoonan euron käyttökatteen ennen yrittäjän palkkaa:

* **Yhtiön kulut ja verot:**
  * YEL-maksut: **4 500 €**
  * Yrittäjän palkka + sivukulut: **76 500 €**
  * = Yhtiön liikevoitto: **419 000 €**
  * Yhteisövero (20 %): **83 800 €**
  * = Jakokelpoiset varat: **335 200 €**
* **Osingonjako:**
  * Huojennettu osinko (8 %): **26 816 €**
  * Ansiotulo-osinko (loput): **308 384 €**

**Mitä verottaja ja järjestelmä vievät?**
* Yritys maksaa (YEL 4 500 € + sivukulut 1 500 € + yhteisövero 83 800 €): **89 800 €**
* Yrittäjä maksaa ansiotuloveroa (veronalainen ansiotulo 306 288 €, efektiivinen veroprosentti 45,3 %): **138 635 €**
* Yrittäjä maksaa huojennetun osingon veroa (efektiivinen 7,5 %): **2 011 €**
* **Verot ja veroluonteiset maksut yhteensä:** **230 446 €**
* **Yrittäjälle jää puhtaana käteen:** **269 554 €**

**Suhdeluku:** Kymppi yrittäjälle, **8,55 euroa** verottajalle – eli pyöristettynä täysiin euroihin **10 € yrittäjälle, 9 € verottajalle**.

---

#### 3. Käyttökate ennen palkkaa: 1 000 000 euroa

Entä kun yritys takoo miljoonan käyttökatteen ja kaikki varat jaetaan yrittäjälle?

* **Yhtiön kulut ja verot:**
  * YEL-maksut: **4 500 €**
  * Yrittäjän palkka + sivukulut: **76 500 €**
  * = Yhtiön liikevoitto: **919 000 €**
  * Yhteisövero (20 %): **183 800 €**
  * = Jakokelpoiset varat: **735 200 €**
* **Osingonjako:**
  * Huojennettu osinko (8 %): **58 816 €**
  * Ansiotulo-osinko (loput): **676 384 €**

**Mitä verottaja ja järjestelmä vievät?**
* Yritys maksaa (YEL 4 500 € + sivukulut 1 500 € + yhteisövero 183 800 €): **189 800 €**
* Yrittäjä maksaa ansiotuloveroa palkasta ja 75 % ansiotulo-osingosta (efektiivinen veroprosentti noin 46,5 % sisältäen kunnallisveron): **270 922 €**
* Yrittäjä maksaa huojennetun osingon veroa (efektiivinen 7,5 %): **4 411 €**
* **Verot ja veroluonteiset maksut yhteensä:** **465 133 €**
* **Yrittäjälle jää puhtaana käteen:** **534 867 €**

**Suhdeluku:** Kymppi yrittäjälle, **8,70 euroa** verottajalle – jälleen **10 euroa yrittäjälle, 9 euroa verottajalle**.

---

### Miksi tämä on tärkeää ymmärtää?

Suomessa yrityksen ja sen omistajan verotusta tarkastellaan julkisessa keskustelussa tahallaan kahdessa eri laatikossa. Kun yritys maksaa ensin 20 prosentin yhteisöveron ja sen jälkeen omistaja maksaa pääoma- tai ansiotuloverot ulos nostetuista varoista, kyse on **kahdenkertaisesta verotuksesta**, jonka todellinen kokonaisveroaste nousee menestyvällä yrittäjällä lähelle 47 prosenttia.

Silti julkisessa keskustelussa syntyy mielikuva, että yrittäjä maksaisi tuloistaan vain 7,5 prosenttia veroa. 

Tuo 7,5 prosenttia koskee **vain** sitä pientä 8 prosentin siivua yhtiön nettovarallisuudesta – ja senkin pohjalta on jo maksettu 20 prosentin yhteisövero (jolloin todellinen veroaste tuollekin siivulle on yhteensä 26 %). Lähes kaikki (75 %) sen yli menevä osinko verotetaan raskaana ansiotulona.

Yrittäjä kantaa kaiken taloudellisen riskin, ei nauti palkansaajan irtisanomissuojasta eikä kerrytä työttömyysturvaa samalla tavalla kuin palkkatyössä. Kun yritys vihdoin onnistuu ja tekee tulosta, verottaja on ensimmäisenä käsi ojossa kuittaamassa lähes puolet koko potista.

---

### Veroprogressio kääntyy päälaelleen – ja Verokoneen todellinen hintalappu

Järjestelmän absurdius tiivistyy kahteen kylmään faktaan, jotka jäävät otsikoissa pimentoon. Ensinnäkin, jos yrittäjä maksaa YEL-maksunsa täysimääräisesti 75 000 euron palkkansa mukaan (24,4 % eli 18 300 € vuodessa), kokonaisveroaste kääntyy regressiiviseksi: 100 000 euron käyttökatteella veroihin ja eläkemaksuihin uppoaa tasan **50,0 prosenttia** (50 019 € eli 10,01 € verottajalle per yrittäjän käteen jäävä kymppi, ja työtulovähennykselläkin 48,3 %), kun taas miljoonan euron tuloksella kokonaisrasitus laskee **47,2 prosenttiin** (8,96 € per yrittäjän kymppi). Käänteinen progressio johtuu siitä, että 18 300 euron YEL-maksu ja jo 52 100 euron tuloista alkava ylin marginaalivero kuristavat pienempää tulosta raskaana kiinteänä taakkana, kun taas suuremmassa tuloksessa pääosa voitosta ohjautuu kevyemmin verotetun yhteisö- ja osinkoverotuksen piiriin. Toiseksi kannattaa muistaa kateuslistoja lukiessa, että jokainen palkkatulolla tai kotimaisella yritystoiminnalla Verokoneeseen päätynyt on jo ennen listalle nousuaan tuottanut julkiselle sektorille ja eläkejärjestelmälle **vähintään 71 000 euroa** veroja ja veroluonteisia maksuja.

---
### "Fiksu yrittäjäkoijari pysytteleekin poissa Verokoneesta. Ja verottaja jää nuolemaan näppejään!"

Ei ihan. Fiksu yrittäjä kyllä pysyy poissa Verokoneesta, se on totta. Mutta verottaja ei todellakaan jää nuolemaan näppejään.

Otetaan loppuun vielä tämä klassinen "verovapaan" osinkokeisarin skenaario: yrittäjä ei nosta lainkaan palkkaa, vaan ottaa kymmenen vuoden ajan joka vuosi maksimimäärän huojennettua pääomatulo-osinkoa, eli **150 000 euroa vuodessa** (yhteensä 1 500 000 euroa).

Mitä tämä vaatii yritykseltä ja paljonko veroja oikeasti maksetaan? Väännetään matematiikka rautalangasta:

**1. Taseen pohjakassan rakentaminen (468 750 € yhteisöveroa)**
Jotta yhtiöstä voi nostaa 150 000 euroa huojennettua osinkoa (8 % nettovarallisuudesta), yhtiön taseeseen on jäätävä <i>osingonjaon jälkeen</i> tasan **1 875 000 euroa** nettovarallisuutta. Koska tilikaudelta jaettavaksi päätetty osinko vähennetään aina ensin yhtiön nettovarallisuudesta, tuo 1 875 000 euroa on oltava taseessa puhtaana puskurina. Tämän pohjakassan kerryttäminen vaatii yhtiöltä **2 343 750 euroa** voittoa ennen veroja, josta yhtiö maksaa 20 %:n yhteisöveroa **468 750 euroa**.

**2. Kymmenen osinkovuoden tuloksenteko (375 000 € yhteisöveroa)**
Pohjakassaan ei voi koskea, tai 150 000 euron huojennettu osinkoraja sulaa heti seuraavana vuonna. Jotta yrittäjä saa nostettua 150 000 euroa osinkoa joka ikinen vuosi kymmenen vuoden ajan (tai 1. vuonna pohjakassan päälle ja vuosina 2–10 juoksevasta tuloksesta), yhtiön on tehtävä tuo 1 500 000 euron osinkopotti uutena tuloksena. Ennen 20 %:n yhteisöveroa se tarkoittaa **187 500 euroa** voittoa vuodessa eli **1 875 000 euroa** kymmenessä vuodessa. Tästä yhtiö maksaa yhteisöveroa **37 500 euroa vuodessa**, eli kymmenessä vuodessa yhteensä **375 000 euroa**.

**3. YEL-maksut (45 000 €)**
Koska palkkaa ei nosteta, palkan sivukuluja ei mene. Yrittäjän eläkemaksua (YEL) maksetaan maltillisesti **4 500 euroa vuodessa** (eli yhtiön on tehtävä käyttökatetta 192 000 €/v, josta YEL:n jälkeen jää edellä mainittu 187 500 €/v voitto). Kymmenessä vuodessa YEL-maksuja kertyy **45 000 euroa**.

**4. Yrittäjän oma osinkovero (115 500 €)**
Yrittäjä nostaa huojennettua osinkoa 150 000 euroa vuodessa. Tästä 75 % (112 500 €) on henkilöverotuksessa verovapaata ja 25 % (**37 500 €**) veronalaista pääomatuloa. Tuo 37 500 euroa on samalla ainoa luku, joka rekisteröityy Verokoneen pohjadataan – 120 000 euron julkisuusraja ei siis ole lähelläkään. Veronalaisesta 37 500 eurosta yrittäjä maksaa pääomatuloveroa 30 % ensimmäisestä 30 000 eurosta (9 000 €) ja 34 % ylittävästä 7 500 eurosta (2 550 €), eli yhteensä **11 550 euroa vuodessa**. Kymmenessä vuodessa henkilökohtaista osinkoveroa kertyy **115 500 euroa**.

**Lopputulos 10 vuoden ajalta:**

* **Yrittäjälle jää puhtaana käteen:** 1 500 000 € - 115 500 € = 1 384 500 euroa (138 450 €/v).
* **Veroja ja veroluonteisia maksuja maksetaan yhteensä:** 468 750 € (pohjakassan yhteisövero) + 375 000 € (osinkovuosien yhteisövero) + 45 000 € (YEL) + 115 500 € (osinkovero) = 1 004 259 euroa.

Vaikka yrittäjän nimi ei näy kertaakaan iltapäivälehtien verolistoilla, yli miljoonan euron veropotilla suhdeluku on **10:7** – jokaista yrittäjän taskuun päätyvää kymppiä kohti verottaja ja eläkeyhtiö kuittaavat **7,25 euroa**.

---
Seuraavan kerran kun luet otsikoita yrittäjien ”verokikkailusta”, muista nämä kaksi lukua: **kymppi riskinottajalle, yhdeksän euroa valtiolle (tai ainakin seitsemän euroa).**
