(Kuvituskuva on luotu tekoälyllä EU-sääntelyn mukaisesti. Jouni ei oikeasti kurki Googlen palvelinkäytävillä – uutiskuvien tyhjyyteen on hyvät turvallisuussyyt, joten tämäkin ihmishavainto on puhtaasti synteettinen.)
Keskiviikkona Google pudotti pöytään Suomen taloushistorian massiivisimman uutisen: yhtiö investoi 13 miljardia euroa Haminan datakeskuksen laajennukseen sekä kolmeen täysin uuteen datakeskukseen Kajaaniin, Vaalaan ja Muhokselle.
Keskustelu lähti välittömästi tutulle laukalle. Kahvipöydissä ja somessa toistuvat kaksi sitkeää harhaluuloa:
- ”Ei sinne tule työpaikkoja, se on vain tyhjä peltihalli jota pyörittää viisi ihmistä.”
- ”Tämä tuplaa tavallisen kansalaisen sähkölaskun.”
Insinöörinä ja koodarina en perusta mielipiteitä mielikuville, vaan datalle ja reaalimaailman arkkitehtuurille. Tein laskelmat auki: kyseessä on Suomen julkiselle taloudelle yli puolen miljardin euron vuotuinen piristysruiske – ja mikä parasta, se saapuu tänne puhtaan markkinaehtoisesti ilman senttiäkään valtion yritystukia.
Matematiikka: 556 miljoonaa euroa vuodessa valtion kirstuun
Kun investointia tarkastellaan konservatiivisella 20 vuoden elinkaarella, verovaikutukset ovat valtavia:
- Rakennusvaiheen investointipiikki (2027–2028): Laitteisto-, sähkö-, teräs- ja maanrakennusurakointiin virtaa arviolta 3,6 miljardia euroa vuodessa. Tämä tuo välittömästi valtavat yhteisövero-, alihankinta- ja arvonlisäverotulot.
- Pysyvät työpaikat (2029 alkaen): Kokonaisuus luo ekosysteemiin arviolta 6 600 uutta henkilötyövuotta. Google arvioi kokonaistyöllistävyydeksi 7 000 henkilötyövuotta, ja kun Haminan nykyinen noin 400 hengen porukka vähennetään pois, uutta työtä syntyy suoraan ja alihankintaketjuihin 6 600 henkilötyövuoden edestä. ICT- ja konesalialalla palkkataso on noin 24 % kansallista mediaania korkeampi, mikä tuottaa valtiolle ja kunnille puhtaina tuloveroina ja työnantajamaksuina noin 80 miljoonaa euroa vuodessa.
- Sähkövero (2029 alkaen): Monelta tuntuu unohtuneen tuore lakimuutos: datakeskukset eivät enää kuulu alennettuun sähköveroluokkaan II, vaan ne maksavat täyden ykkösluokan sähköveron. Noin 4 miljardin kilowattitunnin (4 TWh) vuosikulutuksella pelkkä sähkövero tuo valtiolle suoraa kassavirtaa noin 116 miljoonaa euroa vuodessa.
Kun investointivaiheen verotulot ja 20 vuoden operatiiviset tuotot lasketaan yhteen, Google buustaa Suomen verotuloja keskimäärin 556 miljoonalla eurolla joka ikinen vuosi.
Eikä siinä vielä kaikki. Välittömät markkinavaikutukset nähtiin heti pörssissä: Fortumin osakekurssi ponkaisi ensimmäisen 24 tunnin aikana 21,51 eurosta 25,66 euroon. Laskennallisesti Fortumin markkina-arvo kasvoi yhdessä yössä noin 3,7 miljardia euroa. Koska Suomen valtio omistaa Fortumista hieman yli puolet, veronmaksajien omistus karttui paperilla lähes kahdella miljardilla eurolla ennen kuin Kajaanissa, Vaalassa ja Muhoksella on ehditty kaivaa lapiollistakaan maata.
Harhaluulo 1: ”Se pyörii viidellä ihmisellä” – ja miksi uutiskuvissa on nolla ihmistä
Väite siitä, että moderni hyperskaalan datakeskus pyörisi ilman ihmisiä, perustuu pitkälti uutiskuvastoon. Oletko koskaan miettinyt, miksi lehtijutuissa näkyy poikkeuksetta vain loputtomia sinertävässä valossa hehkuvia serveriräkkejä, mutta ei ristin sielua?
Syy ei ole siinä, etteikö ihmisiä olisi töissä. Syy on tietoturvassa ja kansainvälisissä sertifikaateissa.
Työntekijöiden työsopimukset ja salassapitoehdot kieltävät poikkeuksetta esiintymisen uutiskuvissa. Globaalit tietoturvastandardit (kuten SOC 2 ja ISO 27001) vaativat niin äärimmäistä fyysistä ja operatiivista suojausta, että jopa tieto siitä, kuka laitoksen tiloja siivoaa tai huoltaa, muodostaa "social engineering" - ja fyysisen turvallisuuden riskin. Keskuksen henkilöstöä suojellaan samalla pieteetillä kuin kriittisen ydinvoimalan operaattoreita.
Todellisuudessa datakeskus on massiivinen huipputekninen prosessitehdas:
- Hardware-tiimit paikan päällä: Miljoonien komponenttien ympäristössä SSD-levyjä, muistikampoja, kuituyhteyksiä ja verkkokortteja hajoaa tilastollisesti minuuttiaikataululla. Yksikään hajonnut levy ei myöskään poistu tontilta ehjänä, vaan ne auditoidaan ja murskataan teollisesti paikan päällä.
- Kriittisen infran insinöörit: Korkeajännitekytkimet, massiiviset varavoimageneraattorit, akkujärjestelmät ja jäähdytyspumppaamot vaativat jatkuvaa mekaanista ja sähköteknistä huoltoa.
- 24/7/365 ja viisivuorotyön kerroin: Palvelinsalin uptime-vaatimus on 99,999 %. Laitos ei nuku koskaan. Jos kriittisissä toiminnoissa tarvitaan esimerkiksi 30 henkeä kerrallaan salissa ja valvomossa, se ei tarkoita 30 työntekijää. Katkeamaton viisivuorojärjestelmä vaatii Suomen työlainsäädännöllä kertoimen 5,1 – pelkkiin vuoroihin tarvitaan siis yli 150 vakituista ammattilaista.
- Sivuvirrat: Puhdastilojen erikoissiivous, kiinteistönhuolto, logistiikka, laitoksen oma ruokala, jatkuvat laitteistotoimitukset ja generaattoreiden polttoainelogistiikka työllistävät satoja ihmisiä laitoksen ympärillä.
Etänä hoidetaan ohjelmistotason kuormantasaus, myynti ja analytiikka. Kaikki fyysinen työ tehdään paikan päällä.
Harhaluulo 2: ”Sähkön hinta tuplaantuu”
Toinen sitkeä väite on, että jättikeskukset imevät Suomen sähköverkon kuiviin ja nostavat kuluttajahintoja. Tämä väite kaatuu sekä markkinadataan, sähkökaupan fysiikkaan että globaaliin käyttörytmiin.
1. Futuurimarkkina ei valehtele: Jos ammattimaiset energiasijoittajat uskoisivat sähkön hinnan tuplaantuvan, se näkyisi heti pörssissä. Pohjoismaisessa EEX-sähköpörssissä vuoden 2032 sähköfutuureissa nähtiin Googlen julkistuksen jälkeen maltillinen 2,6 prosentin nousu. Markkina tietää täsmälleen, miten energiatalous toimii: kysyntä luo tarjontaa.
2. Google ostaa puolet ydinvoimalasta 22 vuodeksi: Google ei toimi siten, että se tulisi pörssiin ostamaan sähköä kalliilla tammikuun tyynenä pakkaspäivänä tavallisten kuluttajien kiusaksi. Google tekee suoria pitkiä sähkönostosopimuksia (PPA, Power Purchase Agreement). Tässä tapauksessa Google on sitoutunut ostamaan puolet Loviisan ydinvoimalan sähköntuotannosta 22 vuoden sopimuksella.
Mikä merkittävintä: tällaisella pitkällä ja vakaalla sopimuksella Google toimii ankkuri-investoijana Loviisaan suunnitteilla olevalle uudelle ydinreaktorille. Uusi ydinvoimala vaatii toteutuakseen jättimäisen teollisen toimijan, joka takaa tasaisen peruskuorman oston vuosikymmeniksi eteenpäin. Google tuo Suomeen juuri sitä mitä energiajärjestelmämme kipeimmin kaipaa: ennustettavaa, säästä riippumatonta perusvoimaa.
3. Älykäs jousto: Tiede osoittaa, että joustamalla tienaa enemmän: Datakeskuksilla on jo lakisääteinen velvollisuus joustaa 10 prosenttia. Googlen oma "carbon-aware computing platform" mahdollistaa kuitenkin jopa 30 prosentin kulutusjouston.
Miksi Google tekee tämän vapaaehtoisesti? Syy on puhtaan kapitalistinen: tiede aukottomasti osoittaa, että 30 prosentin joustomekanismeilla yritys tienaa itse asiassa enemmän hynkkyä. Kun sähkö on huippukallista tai kantaverkko tiukalla, laskentatehoa skaalataan alas tai siirretään toisille mantereille sekunneissa, jolloin vältetään kalleimmat pörssitunnit.
4. Globaali aikavyöhykedynamiikka: Noin muutoinkin Google käyttää valtaosan sähköstä yöaikaan, kun sitä on meillä ylijäämää. Sillä meidän yöaikaan Yhdysvalloissa on ilta ja Aasiassa aamu. Sähkön käyttörytmi ei siis seuraa Suomen rajojen käyttörytmiä, koska datakeskukset palvelevat muitakin mantereita kuin Eurooppaa. Sähköä käytetään eniten silloin, kun suomalaiset nukkuvat, tehtaat ovat kiinni ja sähköstä on ylitarjontaa.
Tätä on aito markkinatalous
Tämän uutisen kaikkein hienoin puoli on poliittinen.
Suomi ei saanut 13 miljardin euron investointia jakamalla poliitikkojen kabineteissa valtion yritystukia, verohelpotuksia tai siltarumpurahoitusta. Google ei tullut tänne tukiaisten perässä.
Se tuli tänne siksi, että meillä on:
- Maailman vakaimpiin kuuluva kantaverkko ja infrastruktuuri.
- Kyky tuottaa puhdasta, vakaata ydinenergiaa.
- Ennustettava, vakaa ja korruptoimaton oikeusvaltio.
- Korkeakoulutettua ja luotettavaa työvoimaa.
Kun valtion perusrakenteet ja säännöt pidetään kunnossa, markkinatalous toimii. Tämä investointi todistaa, että Suomi kykenee houkuttelemaan maailman suurimpia teollisia investointeja täysin omilla vahvuuksillaan, kunhan emme itse hölmöile toimintaympäristöämme tukkoon turhalla sääntelyllä.
Hyvä Suomi! Hyvä me!
Lähteet
- Helsingin Sanomat (10.9.2026): Google investoi 13 miljardia euroa Suomeen: Haminan laajennus ja kolme uutta datakeskusta
- EEX (European Energy Exchange): Nordic Power Futures Market Data
