---
title: "Agenttinen Suomi: Kun valtio yritti automatisoida oman byrokratiavelkansa"
date: "2026-10-22"
slug: "agenttinen-suomi-kun-valtio-yritti-automatisoida-oman-byrokratiavelkansa"
tags: ["Tekoäly", "Digitalisaatio", "IT-hankinnat", "Byrokratia", "Talous", "Liberaalipuolue", "Hallitus"]
image: "/images/agenttinen-suomi-byrokratiavelka.jpeg"
summary: "Valtiovarainministeriö visioi tekoälyagenteista pelastajaa kestävyysvajeelle ja eläköitymiselle. Kun oma tekoälyvalmius on tasoa 1 ja verkkosivulta puuttuu jopa llms.txt, suunnitteilla on jo 10 miljoonan euron kansallinen agenttialusta. Jos lainsäädäntö on valmiiksi rikki, sen automatisointi luo vain kalliin valvontahimmelin."
---
Suomalainen julkishallinto seisoo massiivisen seinän edessä: valtionvelka lähentelee 90 prosenttia BKT:sta, EU:n liiallisen alijäämän menettely (EDP) painaa päälle, kestävyysvaje ammottaa 7,5 miljardissa ja vuoteen 2034 mennessä lähes joka kolmas julkisen sektorin työntekijä kävelee eläkkeelle.
Mitä tekee valtiovarainministeriö? Tunnustaako se tosiasiat, karsitaanko turhia virastoja ja puretaanko ylisäänneltyjä normeja?
Ei tietenkään. Ratkaisuksi keksittiin deus ex machina: **Agenttinen Suomi**.
Valtiovarainministeriön tuoreessa julkaisussa Agenttinen Suomi – Kohti tekoälyagenttien hyödyntämistä julkisessa hallinnossa (VM 2026:39) ja Tekoälymuutos 2036 -ohjelmassa visioidaan hallinnon "kolmatta digitaalista murrosta". Nyt ei enää puhuta pelkistä avustavista chattiboteista, vaan itsenäisistä tekoälyagenteista, jotka tulkitsevat viranomaistavoitteita, orkestroivat rajapintoja ja valmistelevat päätöksiä kansalaisten puolesta taustalla.
Paperin taustaluvut ovat karua luettavaa, ja ne tunnustetaan raportissa poikkeuksellisen suoraan:
* Julkinen velka ylitti 89 % suhteessa BKT:hen vuonna 2025.
* EU asetti Suomen liiallisen alijäämän menettelyyn (EDP) tammikuussa 2026.
* Kestävyysvaje ammottaa 7,5 miljardissa eurossa.
* Kevan mukaan vuoteen 2034 mennessä julkiselta alalta poistuu lähes joka kolmas työntekijä (yli 200 000 ihmistä), eikä korvaavaa työvoimaa ole saatavilla.
Kun tähän yhdistetään virastorakenneselvityksen 100 miljoonan euron vuotuiset säästötavoitteet ja kasvavat turvallisuusmenot, valtionhallinto on ajautunut nurkkaan. Mutta sen sijaan, että valtion tehtäviä karsittaisiin, ministeriön toiveajatteluna on **korvata eläköityvä virkamiesarmeija koodatuilla virkamiesagenteilla**.
---
### Soitellen sotaan: Valtion oma agenttivalmius on tasoa 1
Ennen kuin sukelletaan syvemmälle arkkitehtuuriin, katsotaanpa miten valtio itse toteuttaa tätä tekoälymullistustaan käytännössä.
Tekoälystrategian lippulaivaksi ja tiedotuskanavaksi on pystytetty virallinen sivusto: `tekoalymuutos.fi`.
Kun ministeriö julistaa kansakunnan siirtyvän agenttiaikaan, voisi olettaa, että edes heidän oma verkkosivunsa ymmärtäisi, miten tekoälyagentit lukevat verkkoa vuonna 2026. Ajoin sivustolle pienen teknisen tarkastuksen:
* **Tekoälyoptimointi (GEO):** Sivustolta puuttuu alkeellisin tekoälymalleille tarkoitettu kontekstidata. Moderni tekoälyagenttien standardi `llms.txt` palauttaa kylmän **404 Not Found** -virheen.
* **Agenttivalmius:** Kun sivuston ajaa kansainvälisen IsItAgentReady-työkalun läpi, lopputulos on karu: **20 pistettä ja "Level 1"**.
Vertailun vuoksi: oma vaatimaton kotisivuni `jounituovinen.fi` saa samassa testissä **47 pistettä ja tasoluokituksen "Level 4"**.
Valtionhallinto ei siis osaa tehdä edes omaa kampanjasivustoaan tekoälyagenttien luettavaksi, mutta samaan aikaan kalvoilla suunnitellaan poikkihallinnollista, federatiivista agenttiverkostoa. Kuilu juhlapuheiden ja teknisen perustason välillä on ammottava.
---
### Tunnustus sinne missä se ansaitaan: Oikeansuuntaiset periaatteet
On annettava valtiovarainministeriön työryhmälle myös aitoa tunnustusta: raportti ei ole pelkkää onttoa hypeä, vaan siinä on tunnistettu useita keskeisiä teknisiä ja oikeudellisia reunaehtoja.
Työryhmä on kirjannut selkeästi auki:
1. **Ihmisen valvontamallit (HITL ja HOTL):** Raportti painottaa Human-in-the-Loop- ja Human-on-the-Loop -malleja ja tekee selväksi, että juridinen virkavastuu julkisen vallan käytöstä säilyy aina ihmisellä. Automaatio ei saa olla vastuuton musta laatikko.
2. **Kustannusriskit ja Gartnerin varoitukset:** Julkaisussa siteerataan suoraan Gartnerin arviota, jonka mukaan **yli 40 % agenttihankkeista perutaan vuoden 2027 loppuun mennessä** nousevien kustannusten ja olemattomien hyötyjen vuoksi – osittain siksi, että vanhoja chatbotteja vain brändätään uudelleen agenteiksi.
3. **AgentOps ja elinkaari:** Raportti nostaa esiin jatkuvan monitoroinnin, auditoinnin, lokituksen ja dynaamisen valtuuksien hallinnan tärkeyden.
4. **CLOUD Act -tiedostaminen:** Yhdysvaltain lainsäädännön luoma tiedustelu- ja pääsyriski eurooppalaiseen pilvidataan tunnistetaan raportissa faktana.
Valtio siis pyrkii tietoturvaan ja hallintaan. Ongelma ei ole hyvien aikomusten puute, vaan se, miten nämä tavoitteet aiotaan viedä käytäntöön.
---
### 1. Arkkitehtoninen harha: Keskusvirastoa ei korvata monoliitilla
Julkisen IT:n suurin krooninen virhe on kuvitelma, että laajat ongelmat ratkaistaan ylhäältä ohjatuilla megahankkeilla ja keskitetyillä alustoilla.
Valtion raportti maalaa kuvaa federatiivisesta verkostohallinnasta, jaetuista komponenteista ja poikkihallinnollisista ratkaisuista. Tämä on vaarallisen lähellä mallia, jossa valtion IT-keskusvirastot ja tutut suuret IT-integraattorit ryhtyvät pystyttämään raskasta ja kallista "kansallista agenttirunkoa". Olemme nähneet tämän lopputuloksen: 21 hyvinvointialuetta maksoi yli 5 miljoonaa euroa puhtaasti staattisten tekstien julkaisemisesta massiivisilla monoliittijärjestelmillä.
**Miten tämä pitäisi arkkitehtonisesti tehdä?**
Valtion tehtävä ei ole rakentaa, omistaa tai koodata agenttialustoja. Valtion ainoa tehtävä on velvoittaa jokainen viranomainen ja tietovaranto avaamaan **kevyet, dokumentoidut ja standardoidut ohjelmistorajapinnat (API)**.
Kun rajapinnat ja data ovat auki, ketterät kotimaiset ohjelmistoyritykset ja markkinatoimijat rakentavat niiden päälle tarvittavat agentit ja työkalut ilman, että veronmaksajien rahoja poltetaan kymmeniä miljoonia konsulttien visiotyöpajoihin. Valtion tehtävä on tarjota tiet, ei operoida jokaista bussia.
---
### 2. Algoritminen DDoS-hyökkäys: Huono laki x Tekoäly
Yksi ohjelmistokehityksen perussäännöistä kuuluu: jos automatisoit huonon ja monimutkaisen prosessin, saat vain huonon prosessin, joka tuottaa virheitä valonnopeudella.
Valtion raportti esittää ratkaisuksi, että agentit laitetaan seulomaan hakemuksia, ristiinajamaan rekisteritietoja ja tulkitsemaan säännöksiä. Tästä saatiin jo ennakkonäytös työmarkkinoilla:
1. Laki velvoitti työttömät mekaaniseen hakemusmäärään.
2. Työnhakijat automatisoivat hakemukset työnhakuboteilla.
3. Yritykset ottivat käyttöön tekoälypohjaiset seulontajärjestelmät suodattamaan roskapostia.
4. EU:n AI Act teki työhönoton tekoälyseulonnasta korkean riskin juridisen miinakentän.
Lopputuloksena oli kymmenien miljoonien eurojen vuotuinen häiriötila ja algoritminen palvelunestohyökkäys (DDoS): botit lähettävät hakemuksia boteille, kukaan ei työllisty ja järjestelmä sakkaa.
Jos viranomaisille tuodaan agentteja nykyisen järjettömän sääntelyviidakon ja tulonsiirtojärjestelmän päälle, me saamme valtiollisen palvelunestohyökkäyksen. **Lainsäädäntö on purettava ja virtaviivaistettava ensin, ei automatisoitava sokeasti.**
---
### 3. Yksityisyys: Palvelua vai automaattista massaprofilointia?
Raportissa toistuu ajatus "ennakoivasta hallinnosta" ja elämäntapahtumakeskeisyydestä: kansalaisen ei tarvitse asioida, vaan viranomaisten agentit seuraavat tilannetta, kokoavat tiedot eri rekistereistä ja valmistelevat päätökset taustalla.
Raportti jopa toteaa ääneen, että suomalaisten korkea luottamus viranomaisiin (OECD:n mukaan 78 % uskoo viranomaisten käsittelevän henkilötietoja lainmukaisesti) on "operatiivinen resurssi ja strateginen etu", joka mahdollistaa asioita, joita monissa muissa maissa vastustettaisiin.
Tässä ollaan erittäin kaltevalla pinnalla.
Liberaalipuolueen periaateohjelman mukaisesti viranomaisilla ei saa olla oikeutta yhdistellä kansalaisten tietoja yli virastorajojen ja rakentaa automaattista tilannekuvaa ilman nimenomaista laillista perustetta ja yksilöityä rikosepäilyä. Jos valtio alkaa proaktiivisesti profiloimaan ja ennakoimaan kansalaisen elämää eri virastojen tietokantoja yhdistelemällä, kyseessä ei ole vapaa palveluyhteiskunta vaan algoritmisen holhousvaltion huipentuma.
---
### 4. Digisuvereniteetti ei ole juridiikkaa vaan matematiikkaa
Raportti pohtii ansiokkaasti teknologista riippuvuutta, EuroStack-mallia sekä asiakkaan omia salausavaimia (Customer Managed Keys, CMK). Kuitenkin johtopäätöksissä nojataan edelleen vahvasti EU:n sääntelyyn, sopimusehtoihin ja exit-klausuuleihin.
Todellinen digitaalinen suvereniteetti ei synny juristien sopimuspapereista pilvijättien kanssa. Jos palvelut pyörivät amerikkalaisissa hyperscaler-ympäristöissä, Yhdysvaltain CLOUD Act menee paikallisten sopimusehtojen edelle tiukan paikan tullen.
Aito suoja saavutetaan ainoastaan **matematiikalla ja arkkitehtuurilla**:
* Zero-Knowledge-toteutuksilla
* Vahvalla päästä päähän -salauksella
* Järjestelmillä, joissa edes infrastruktuurin tarjoajalla ei ole teknistä ja matemaattista mahdollisuutta nähdä prosessoitavaa viranomaisdataa tai tekoälyn kontekstia.
---
### Byrokratiaa ei pidä tekohengittää – se pitää leikata
Valtiovarainministeriön visio tiivistyy yhteen oletukseen: koska rahat loppuvat ja virkamiehet eläköityvät, meidän on pakko automatisoida koko nykyinen koneisto, jotta palvelutaso säilyy.
Tämä lähtökohta on väärä.
Kestävyysvajetta ei ratkaista sillä, että opettelemme täyttämään valtion itselleen keksimiä lomakkeita koneellisesti. Jos julkinen sektori tuottaa kitkaa ja tarpeetonta valvontaa, sen automatisointi vain sementoi tehottomuuden ikuiseksi.
Ratkaisujärjestys on selvä:
1. **Leikataan tehtävät ja puretaan normit.** Karsitaan byrokratiaa ja supistetaan julkisen sektorin tehtäväkenttää.
2. **Avataan avoimet, standardoidut rajapinnat (API).** Annetaan datan liikkua virastojen välillä ilman miljardimonoliitteja.
3. **Annetaan markkinan rakentaa sovellukset.** Vapaa ja ketterä teknologiasektori luo toimivia ratkaisuja murto-osalla julkisten IT-hankkeiden hinnasta.
Valtio ei tarvitse uutta keskusvirastovetoista agenttialustaa. Suomi tarvitsee vähemmän sääntelyä, puhtaat rajapinnat ja rohkeutta leikata turhasta sen sijaan, että byrokratiavelkaa yritetään tekohengittää tekoälyllä.
---
### Lähteet
* [Tekoälymuutos 2036](https://www.tekoalymuutos.fi/)
* [Agenttinen Suomi : Kohti tekoälyagenttien hyödyntämistä julkisessa hallinnossa](https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/items/a4ff569c-0a7e-4dfd-8924-0236da573a8b)